Hanna at home

Tähän on tultu. Viikon suurimmat tunnekuohut koetaan Ruotsin Idolsin äärellä. Ja tämä ei ollut edes huono viikko.

tähän väliin. Edvinin parasta hupia.

Tunnen jatkuvasti ahdistusta siitä, että luen hienoista näyttelyistä, keikoista, kirjoista ja levyistä vasta lehdestä, sitten kun kaikki muutkin. Aika ei vain riitä nykyään siihen, että etsisi ja löytäisi jotain ihanaa, nauttisi, pitäisi omanaan ja vähän kyllästyisikin, ennen kuin valtamediat ehtivät haaskalle.

Jaa no. Luin minä Kiran Desain Inheritance of Lossia jo ennen kuin suomennoksesta oli juttu Hesarissa.

Perheessä on uusi kamera. Canon Powershot G9. Se on ihana.

Tiistaina syötiin Bassen kanssa viisi ruokalajia ja juotiin viinit päälle Carmassa.

Eilen syötiin pitsat ja juotiin olutta (ja jotain muutakin, kiitti kamut!) Käpylän paikallisessa erinomaisen hauskassa seurassa.

Mainioita iltoja, molemmat!

Lapseni isä valmisti tänään mainion isänpäivälounaan, joka nautittiin myöhään iltapäivällä aamuisen uimahalliretken ja Edvinin parituntisten päiväunien jälkeen.

Alkupala:
Purjontuhkalla ja sormisuolalla maustetut lohikuutiot

Pääruoka:
Ceasar-salaatti jättikatkaravunpyrstöillä, valkosipulikrutongeilla ja pekonilla

Jälkiruoka:
Sitruunacreme

Juomana läpi aterian: Trimbach Pinot Gris Réserve. Oikein hyvä.

(Jälkiruoan kohdalla olin jo niin täynnä, ettei sormi taipunut kuvausasentoon.)

Jos ostaa ensin kivoja vaatteita kohtuuttoman halvalla, kannattaa sen jälkeen sekoilla valuutoissa, merkkiuskollisuudessaan ja kiitollisuudenvelassaan ja ostaa kassillinen itse aiemmin kokeilematonta, länsimaisittainkin törkykallista kosmetiikkaa. Siitä on sitten kiva jakaa lahjoja koko illan tulkkeina ja seuraneiteinä toimineille kiinalaisille kollegoille. Näin on.

Ensi viikko sujuu maanantai-illasta alkaen työmatkalla Kiinassa. Pienelle pojalle pitäisi ehkä vielä laulaa tuutulaulu isin kännykän muistiin, webbikamerat on jo viritetty ja tuliaislistat kirjoitettu. Farewell, farewell!