Hanna at home

Silloin 1990-luvulla kun minä olin autokoulussa, pidettiin epäreiluna sitä, että jotkut ajoi inssiajon diesel-autoilla, kun ne eivät sammu keskelle risteystä tai mäkilähdössä vaikka yrittäisi.

Nyt minä olen ajanut kuukauden verran dieselillä ja onnistunut sammuttamaan sen keskelle risteystä ja mäkilähdössä ja kymmenessä muussa paikassa. Onko nyt niin, että tuo 1990-luvun urbaanilegenda oli ihan roskapuhetta, vai enkö minä vain vieläkään ole tullut sinuiksi Volkswagenin kytkimen kanssa vai onko tuossa Volkswagenissa jotain vikaa?

Pidettiin Bassen kanssa äsken New York -aiheinen palaveri. Muistioon tuli otsikot Eating out, Culture & entertainment, Sights ja Shopping. Palaveritarjoiluna oli Budweiseria, amerikan pastilleja ja sipsejä + american-dippiä. Jippii, kolme viikkoa enää! Tai siis yippee.

Kommenttikenttään saa mieluusti jättää New York -vinkkejä.

Robottivillitys senkun pahenee. Nyt ollaan katsottu Youtubesta robottitanssijoita, esimerkiksi Tanskan Talent-voittajia vuodelta 2008 tai David Elsewhereä, ja inspiroiduttu. Koko porukka. Näkisittepä miten meikä vetää.

Tällainen sunnuntai syyskuussa on jotain, mitä ei edes osaisi pyytää. Keli, kaverit, Siltanen erittäin ok.

bambutiskirätti!

Oijoijoijoi. Kiitos Anni&Jani, kiitos Basse!

Seitsemäntoista aikuista, kuusi lasta. Kaksi kakkua, kinkkupiirakka, rapupiirakka, keksejä, suolanaksuja. Kahvia, pillimehua. Merirosvoja ja robotteja. Ongintaa, seurustelua, lahjoja.  Kivaa. Ollaan oltu aika poikki.

Edellinen postaus oli numero 500.

Edvin: Pappa kan man bli gubbe?
Basse: Jo. Om man blir gammal och inte borstar tänderna.
(hetken hiljaisuus)
Edvin: Pappa kan man bli robot?
Basse: Jo, om man tar ett rymdskepp och flyger till Robot City och betalar 17 euro. Då gör dom en  robot av en.
Edvin: Nå det är ganska dyrt.

Viikonloppuna on luvassa huikea kuvaraportti vuosikymmenen kolmivuotis-merirosvo-avaruus-syntymäpäiväjuhlista. Pysykää kanavalla!