Hyvä perhe

Seuraa metafora.

Ala-asteella ei haluttu pitää pipoa päässä  ja perusteltiin sitä sillä ettei päätä edes palele, vaan palelee sormia tai varpaita. Opettaja vastasi että ihmiskeho pitää luonnostaan huolen siitä, ettei pää palellu, koska se on ihmiselle kaikkei tärkein. Toimivan pään ansiosta kaikkein tärkeimmät elintoiminnot jatkuvat kovimmallakin pakkasella. Sydän lyö, keuhkot toimivat, vaikka varpaat tai sormet eivät enää heiluisikaan.

Tämä mun talveni on ollut vähän samanlaista. On ollut aika kovat kelit: hyytävän paljon töitä, uutta opittavaa ja mielettömän kiinnostava ja haasteellinen projekti. Kapasiteettia ei ole juuri riittänyt sosiaalisen elämän tai jonkin luovan tekemisen kaltaiseen sormien tai varpaiden heilutteluun - hyvä että edes siihen tärkeimpään, eli perheeseen. Ja perhe onkin täyttänyt tehtävänsä; hektisimpinäkin päivinä pakottanut lähtemään töistä dagikseen ennen sulkemisaikaa, vaihtamaan vaippoja ja tekemään palapeliä vaikka mieltä painaa, syömään silloin kun on ruoka-aika, kutittelemaan kaksivuotiaan pulleaa masua ihan vain siitä ilosta.  Pitänyt minut raiteillani. Perhe on hyvä.

Leave a Reply