Despootti

Pilkullinen poikamme on saanut nyt viikon ajan lähestulkoon kaiken mitä on halunnut. Äkillinen valtaoikeuksien kasvu on huumannut hänen pienen päänsä ja istuttanut sinne kummallisia piirteitä: kärsimättömyyttä, pikkumaisuutta, nautiskelunhalua. Puuron jäähtyminen kestää kolmisen minuuttia – tasan kolme minuuttia liian kauan. Jos voileivästä lohkeaa iso pala, sitä surraan katkerasti ja pitkään. Leipä on tämän jälkeen luonnollisesti syömäkelvoton. Enää ei myöskään riitä, että saa valita, katsooko Myyrä-DVD:tä vai Tomi Traktori -DVD:tä, vaan pitää saada katsoa Myyrä-DVD:ltä se tietty jakso, missä sataa lunta. Peppi-DVD:llä pitää kelata tuplanopeudella se kohta, missä rosvot tulevat Huvikumpuun. Lattia on liian kova istuin hänen hienolle takapuolelleen, mieluiten hän lepuuttaa sitä pehmeällä sohvatyynyllä. Kovalla lattialla pomppimisen sijaan hän haluaa hyppiä tasajalkaa vanhempiensa täysjousitetulla parisängyllä.

Mutta voivoi, pilkut alkavat jo haalistua, ja arki astuu tähän talouteen ihan lähipäivinä. Me alistetut vanhemmat valmistaudumme ottamaan jälleen takaisin meiltä kavalasti anastetut valtaoikeudet. Voi olla että tulee rytinää, mutta voittaja on jo selvillä.

(Vakavasti puhuen: kotona vietetty viikko on tuonut myös positiivista kehitystä. Päivät ovat kuluneet käytännössä ilman vaippaa. Pikku-despootti on jo oppinut riisumaan itse housut ja juoksemaan potalle kun pissattaa. Hyvä hyvä!)

Leave a Reply