Käytsä usein täällä

Joskus sitä miettii, että mistä näihin tämän kaupungin fine dine -ravintoloihin riittää asiakkaita. No riittäähän näitä.

Me söimme eilen syntymäpäiväillallista Ravintola Nokassa. Hyvästä ruoasta ja viinistä nauttiva, omalla rahalla maksava naimisissa (keskenään) oleva pariskunta Käpylästä, 34 ja 37 vuotta.

Lähimmässä pöydässä istui yksinäinen mies, joka söi kolme ruokalajia, maisteli viiniä silmät kiinni ja kirjoitti muistiinpanoja pieneen mustakantiseen vihkoonsa. Ravintolakriitikko? Yksinäinen gurmandi?

Nurkkapöydässä istui pariskunta. Mies oli 25-vuotias, nainen 55. Mies juoksutti takaisin kaksi tarjoilijan jo tarkasti maistamaa punaviinipulloa, keskusteli pääruoan valinnasta tarjoililijan kanssa ainakin vartin, skoolasi miellyttävälle yhteistyölle ja puhui paljon matalalla äänellä. Varakkaan suvun vesa, joka haluaa tarjota yhteistyökumppanille vain parasta vai nuori keinottelija, joka yritti epätoivoisesti tehdä vaikutuksen potentiaaliseen rahoittajaan? Vai oliko kyseessä liikesuhde ollenkaan?

Toisella puolella istui kahden miehen ja kahden naisen seurue, jolla oli mukanaan kukkia. Kaksi ystäväpariskuntaa juhlimassa jonkun heistä saamaa palkintoa, arvelin. Väärin. “Minkäs ikäisiä lapsia sulla on”, kuului katkelma keskustelusta jonkin hiljaisen hetken aikana.

Viereisessä isommassa salissa oli bussilastillinen saksalaisia.

Että mitäs saatte irti tästä demografisesta otoksesta? Niin joo ja virolaisen vierailevan keittiömestarin viiden ruokalajin menusta neljä oli erinomaista ja viideskin, pääruoka, ihan kohtuuhyvä. Henkilökunta oli vähän junioria mutta innokasta ja ystävällistä.

Leave a Reply